Juon kaljaa pöydässä isän kanssa puoliksi
enkä voi lakata ajattelemasta
loppuvaa aikaa ja väistämätöntä menetystä.
Miksi unet saa tulkita miten haluaa mutta todellisuus ei päästä koskaan pakoon?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Älä murehdi
En vieläkään ymmärrä.
Lukijat
todellisuudeltakin pääsee piiloon jos juoksee tarpeeksi kovaa!
VastaaPoista(muttei kukaan jaksa juosta ikuisesti)