sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Mitä vain, kunhan et huomaa.

Sinä tuoksut makealta.
Vaniljalta, vaikka vihaatkin sitä.
Hunajalta.
Alkoholilta, hammastahnalta ja aamulta.
Sekoitus hikeä ja suudelmia, joita olisin kaivannut yöllä.
Lämpöäsi kiinni minussa,
mutta ensimmäistä kertaa en pidä siitä.

On vaikea hengittää kun nielee tupakansavuisia kyyneleitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti