Kamalan sekavaa.

Erilainen tuoksu, kovin on lempeä ja pehmeä erilaiset sormet hassut
peukut pitkät kynnet, erilainen ote paljon
haluavampi vaikka silti kovin ystävällinen erilainen tyttö erilaiset

tunteet.

Vampyyri.

Usvaa sydämessä ja pinkkiäkeltaistavihreää taivasta vasten
näytät aivan leijonalta siltä oikealta turvalliselta ja tutulta,
tekisi mieli itkeä paljon mutta nauran sen sijaan vielä enemmän.
Miten voikin olla että minun kadonnut rakkauteni minun eksyneet tunteeni minun oma tyttöni asuvat hänessä?

Veitsi oli aamulla pöydällä.

Parveekkeen ilma herättää vaikken koskaan oikeastaan nukahtanutkaan.
Hakeudun keittiöön Kaikki käskee tämä on se yö.


Herään aamulla tytön vierestä.
Hänen äänensä on niin kaunis ja turvallinen, iloinen ja onnellinen hymy siitä että minä olen siinä vaikkemme edes kuulu toisillemme. En jaksa välittää enää,
olen kotona ja suojassa ja sylissä
kotona.

Pikkujoulu.

Ruutuvihko jäi sinulle, siinä makaavat kuuluisat sanat.
"Rakastan minä, muttakun en uskalla."
Pelkoa ilmassa, maalla ja veden pinnalla,
keuhkoissa
sormenpäissä.

Aloitan päiväkirjan tuhannetta kertaa
niillä samoilla sanoilla.
Joskus olisi mukavaa olla vain jonkun.
Sinun.
Yksikin ajatus kaukaisuuteen tai tulevaan
ja mikään ei ole kuin ennen.


Etkö koskaan kuunnellut kun pyysin kutsumaan koko nimellä?

Paniikkia ilmassa.

Mitä tarkoitat
toista et.
Vanhoja sanoja
uusissa merkityksissä.
Mikä ahdistaa
se on oikein.

Valvon yöt ja piirrän päivät, tiskaan aina huomenna.

Älä mene.

Tahtoisin kovasti
tarrautua ikuisesti sinuun.
Mitä tapahtui
kaikelle sille?

Älä itke.
Meillä ei ole enää mitään hävittävää.