En taaskaan keksinyt sanottavaa,
yritin epätoivoisesti valehdella
etten ikävöi.
Kunhan vain oikeasti halusin pitää huolen,
että olet muistanut venytellä aamulla.
Tiedäthän, ettei jalkoja ala särkeä kun kömmit illalla peiton alle.
tiistai 23. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti