sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Väkivalta minua kohtaan ei taida loppua koskaan.

Väsyttää kaikki tämä jatkuva hengittäminen
ja se että
sydämen täytyy koko ajan
lyödä.


Ihankuin siinä ei olisi tarpeeksi kestämistä että muut hakkaavat verille.

3 kommenttia:

  1. eläminen satuttaa enemmän kuin se toinen.

    VastaaPoista
  2. kieroutuneella tavalla muiden lyöminen ei edes satuta, se on tavoiteltava asia ja sen saavuttaminen tuottaa oudon tyydytyksen.

    VastaaPoista
  3. Siis se että sä lyöt muita vai muut lyö sua? Kuka muka nyt on lyönyt? Vai onko tää jotain vertauskuvallsta. Milloinkas mennään tyttö kaljalle? Ja milloinkas palautat mun vaatteet?

    VastaaPoista