Ajatelkaa jos päivieni ainoa ilo on painaa sormia polttavaan suoristusrautaan ja päivitellä kuinka kipeää tekee sisältä ja ajatelkaa hei että haluan kuolla ennenkuin isä ehtii ensin ja ajatelkaa myös sitä miten paljon tarvitsisin halausta ilman erillistä sanomista.
Mutta silloin kun painan tämän julkaistuksi kaikki sellainen on jo liian myöhäistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Minusta se sana kuvaa sinua oikein hyvin.
VastaaPoistaEikä ole myöhäistä. Ei hätää.
*hali*
VastaaPoistaJospa se kantaisi sinua edes yhden pienen hetken.