maanantai 24. toukokuuta 2010

Veitsi oli aamulla pöydällä.

Parveekkeen ilma herättää vaikken koskaan oikeastaan nukahtanutkaan.
Hakeudun keittiöön Kaikki käskee tämä on se yö.


Herään aamulla tytön vierestä.
Hänen äänensä on niin kaunis ja turvallinen, iloinen ja onnellinen hymy siitä että minä olen siinä vaikkemme edes kuulu toisillemme. En jaksa välittää enää,
olen kotona ja suojassa ja sylissä
kotona.

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Pikkujoulu.

Ruutuvihko jäi sinulle, siinä makaavat kuuluisat sanat.
"Rakastan minä, muttakun en uskalla."
Pelkoa ilmassa, maalla ja veden pinnalla,
keuhkoissa
sormenpäissä.

Aloitan päiväkirjan tuhannetta kertaa
niillä samoilla sanoilla.
Joskus olisi mukavaa olla vain jonkun.
Sinun.
Yksikin ajatus kaukaisuuteen tai tulevaan
ja mikään ei ole kuin ennen.


Etkö koskaan kuunnellut kun pyysin kutsumaan koko nimellä?

maanantai 17. toukokuuta 2010

Paniikkia ilmassa.

Mitä tarkoitat
toista et.
Vanhoja sanoja
uusissa merkityksissä.
Mikä ahdistaa
se on oikein.

Valvon yöt ja piirrän päivät, tiskaan aina huomenna.